Meidän UKK:mme muodostuu kirjaimellisesti niistä kysymyksistä joita meiltä kysytään. Rohkeasti tekemään lisää kysymyksiä.
Kiinalainen taistelutaito, jossa lyödään paljon ja potkitaan vähän. Lue lisää lajikuvauksesta.
Kaikille jotka haluavat oppia lajia. Iällä tai sukupuolella ei ole väliä, kunhan halua löytyy. Junioriryhmä on 10-15-vuotiaille ja aikuisryhmän vanhin uusi harjoittelija oli yli 50-vuotias. Muun joukon muassa harjoittelee niin näkövammaisia kuin jalattomiakin. Fyysiset tekijät ovat toissarvoisia, mutta luonnollisesti sinnikkyyden pitää olla sitäkin skarpimmassa kunnossa.
Kyllä. Lajissa ei ole mitään sukupuolisidonnaisuutta, vaan kukin henkilö yksilönä voi johtaa konseptia oman ruumiinrakenteen ja taitojensa mukaan. Legendan mukaanhan laji on naisen kehittämä.
Ihmisillä on kummallinen taipumus väittää itselleen, että 35-vuotiaana, osaamattomana ja huonokuntoisena ei voisi mennä peruskurssille. Kurssillehan mennään juuri siksi että kunto ja taidot kehittyvät varsinaista lajiharjoittelua varten. Ikäkään ei oikeasti ole mikään rasite vaan ihan samanlaisia koordinaatio-ongelmia löytyy 15- ja 45-vuotiailtakin.
Lisäksi pitää muistaa että jokainen harjoittelee itseään varten. Jos on aikaa tuijotella vieressäolijaa, voisi samalla treenata enemmän. Ei kovempaa, ei nopeammin, vaan hiljemmin, mutta pysähtymättä.
Ei ainakaan elokuvien esteettiseen vaijerikungfuun. Vanhakantainen nyrkkeily tulee ensimmäisenä mieleen, sillä tuolloin myös nyrkkeilyssä astuttiin toisen jalalle ja yritettiin kampatakin.
Mukaan pääsee melkein koska tahansa eikä erillinen alkeiskurssi ole tarpeen. Lue lisää mukaantulosta.
Liittymismaksu on 14 euroa ja kuukaden harjoittelumaksu riippuu tehtävän sopimuksen pituudesta. Lue lisää harjoittelusopimuksesta.
Ei ole, sillä emme käytä vöitä, vaan asteita. Oppilasasteita (student grade, SG) on kaksitoista ja ensimmäisen teknikkoasteen (technician grade, TG) voisi yksinkertaistaen ajatella vastaavaan muista lajeista tuttua mustaa vyötä. Teknikkoasteita on neljä, joiden päälle tulee saman verran praktikko- (practician grade, PG) ja suurmestariasteita (grandmaster, GM).
Qigong (chi kung) ei varsinaisesti kuulu WT-järjestelmään. On kuitenkin joitakin nimenomaisesti WT-muodoista kehitettyjä qigong-sarjoja, mutta tällä hetkellä se ei valitettavasti kuulu koulumme repertuaariin. Yksittäisiä qigongeja tehdään joskus harjoitusten lopussa.
Harjoituksissa ei meditoida ja temppelien uskonnollisuus näkyy harjoituksissa hyvin vähäisenä. Itse en ole koskaan löytänyt lajista mitään buddhalaisia elementtejä, mutta tietty taolainen asenne ja ajattelutapa on kyllä vallalla koko ajan. Mistään mystiikasta ei kuitenkaan ole kysymys.
Kyseessä on vain erilainen tapa translitteroida kiinalaisia äänteitä länsimaisille kirjaimille, mutta mukana on myös politiikkaa. WT-lyhennettä mukailevat kirjoitusasut ovat yleensä aina Leung Tingin linjaa, vaikka koulu ei viralliseen organisaatioon kuuluisikaan. Muut kirjoitusasut voivat olla mitä sukulinjaa tahansa.
Maailmalla eri kirjoitusasujen wingi-perheessä on ollut aika paljonkin skismaa, mutta toivon että me Suomessa voimme näyttää hyvän yhteistyön esimerkkiä.
Totta on, käytämme kolmea alinta (keskisormi, nimetön, pikkusormi). Rystyskeskustelu on melko akateemista ja kysyttäessä eräs opettajani käski lyömään nyrkillä eikä rystysillä. Alimpien rystysten käyttö ei ole mikään erityinen kungfu-kikka, vaan myös nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari on neuvonut tekemään niin (”Championship fighting by Jack Dempsey” - 1950 »). Monissa muissa lajeissa pyritään lyömään ylimmillä rystysillä.
WTn nyrkin rakenne voi poiketa muiden lajien nyrkeistä. Me lyömme nyrkki pystyssä ja kyynärpää alhaalla; ja jopa nyrkki auki. Lempilegendani kertoo kuinka lyöntejä on harjoiteltu pikkulintu kourassa, ja treenien jälkeen linnun on ollut määrä lentää kotiin. Pikkulinnun puutteessa voi käyttää raakaa munaa.
Tämä on vaarallinen kysymys. Parheiten saat asian selville treenaamalla molempia riittävän kauan, jolloin kaikki lajit muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Jos eroja tahtoo väkisin etsiä, lienee parasta keskittyä harjoitusuran alkuvaiheisiin ja niihin asioihin joihin käytetään paljon aikaa ja vaivaa.
Krav magan (KM) osalta tilanne on mielenkiintoinen, sillä molempien lajien tausta on samantapainen, ja molempia mainostetaan käytettävän milloin minkäkin poliisin tai erikoisjoukon harjoituksissa. WTn tapaan käsittääkseni myös KM pyrkii tekemään vastahyökkäyksen samaan aikaan itse hyökkäyksen kanssa ja mainostaapa se käyttävänsä tekniikoita jotka perustuvat ihmisen luontaisiin säikähdysreaktioihin. Minulle KM näkyy kuitenkin varsin tekniikkalähtöisenä lajina.
WT perustaa suoritteensa tuntoherkkyyteen ja siihen millaista liike-energiaa vastustaja syöttää. Tällaisessa lähestymistavassa itse tekniikoita on enää vaikea erottaa toisistaan, joten tarkasteluun onkin enemmän otettu periaatteet ja niiden muodostama konsepti. Konsepti helpottaa myös uusien asioiden oppimista, kun on ensin ymmärtänyt järjestelmän takana vaikuttavan logiikan.
Pääosin harjoittelu koostuu erilaisista pariharjoituksista jotka alkavat irrallaan tai valmiiksi kontaktista (lat-sau ja chi-sau). Etenkin alussa myös perustekniikkaa juntataan jonkin verran ja käytännössä kaikkien harjoitusten alussa tehdään muutama minuutti liikesarjaa.
Varsinaista ottelua ei ole koska wing tsun ei ole kilpalaji. Taitojen karttuessa tehtävät harjoitteet tulevat vapaammiksi ja soveltamista on enemmän. Tästä muodostuu huomaamattaan eräänlaista sparrausta useampaakin vastustajaa vastaan. Jälkiä todennäköisesti jää hiukan, mutta ennen kontrollin kasvamista suurin osa kontaktista kohdistetaan rintakehään ja käsivarsiin. Lajia on myös mahdollista harjoitella täysin ilman ruhjeita. Emme tee juurikaan jumppaa, mutta joka harjoituksista pystyy lähtemään hikisenä. Tältäkin osin wing tsun on hyvin henkilökohtainen laji.
Koulun säännöt tuntuvat varsin armottomilta, mutta pitää muistaa että Suomen lakia täälläkin noudatetaan. Sääntökohta kolme on kirjoitettu lähinnä muistutukseksi siitä, että vahinkoja voi sattua. Esimerkiksi silmälasien rikkouduttua vahinko jää useimmiten omistajansa (tai vakuutusyhtiön) kärsittäväksi, eikä siitä oikein voi syyttää harjoituskumppania tai opettajaa. Muutenhan kukaan ei uskaltaisi silmälasipäisen kanssa harjoitellakaan.
Isommat vahingot tai ruumiinvammat - niin äärimmäisiä esimerkkejä kuin ovatkin - selvitetään tietenkin asianomaisten kanssa erikseen. Täysin edesvastuutta ei harjoituksissakaan saa huitoa. Mainitseehan sama sääntökohta myös kontrollin ja tunteenpurkausten hallitsemisen.
Oman harjoittelu-urani ajalle mahtuu yhdet ilmaan potkaistut silmälasit, muutamia nirhaisuja suun sisään sekä yksi hammas-huulen-läpi -tapaus, mutta sekin sattui junioriajan alkulämmittelyjen palloleikissä. Kamppailulajit ovat yllättävää kyllä, hyvin turvallinen harrastus.
Jos on pakko niin mieluummin ei. Kaikenlaiset sivulliset, lapset, koirat, tyttöystävät ja pesukarhut häiritsevät usein tahtomattaankin ainakin sen oman tuttunsa (ja sitäkautta tämän parin) harjoituksia. Tämän vuoksi pidämme oven kiinni eteiseenkin, jossa seuraavan harjoitusvuoron ihmiset jutustelevat hiljaa. Tietenkin jos lapsenvahti pettää niin jokaisen pitää tehdä vähän kompromisseja. On myös täysin sallittua tuoda ystävä vaikka katsomaan mistä on kysymys, mutta uskon että pointti on ymmärrettävissä. Kaikista vierailijoista (kuten mistä tahansa poikkeavuudesta) on hyvä tiedottaa myös opettajaa.
Kyllä voi. Lue sivu Harjoittelu raskaana.
Kyllä ja ei. Harjoittelemme pehmeällä tatamilla, jossa kenkiä ei oikeastaan tarvitse. Kaikki dojon muut ryhmät harjoittelevat paljain jaloin, sillä tatami voi myös kärsiä kengistä. Kengillä harjoittelu kuitenkin vastaa paremmin mahdollista tositilannetta. Kenkiä saa käyttää kunhan ne eivät jätä sotke, jätä jälkiä tai riko tatamia. Kengät on oltava valmis riisumaan jos harjoituskumppani niin pyytää, sillä kengänpohjat tekevät gutaa paljaille varpaille.
Mustat urheiluhousut ja vaalea harjoituspaita. Käsisuojia ei tarvita, mutta myöhemmän vaiheen harjoitteluun se saattaa tuoda mukavan lisän. Hammas- tai nivussuojia ei ole kellään. Osalla harjoittelijoista on harjoitustossut. Logolla varustetun harjoituspaidan saa ostaa harjoitusten yhteydessä.
Kyllä, vaikka pari vuotta siihen meni säästämistä. Varsinainen dummy-muoto tulee ylemmillä asteilla, mutta joitain yksittäisiä harjoituksia siihen pääsee lasettelemaan jo aikaisemminkin. Dummy kulkee nimellä muk yan chong.
Ei harjoitella. Wing tsun on pääasiassa aseeton taistelujärjestelmä. Kolmen aseettoman soolomuodon lisäksi lajista löytyy aseeton dummy-muoto, sekä omat muodot kahdelle veitselle ja pitkälle sauvalle. Asemuodot ovat hyvin edistyneitä muotoja ja vain hyvin harvat harjoittelijat koskaan opettelevat niitä. Aseista huolimatta noissakin muodoissa harjoitellaan aseettoman taistelun osa-alueita. Aseita vastaan harjoitellaan viimeisimmissä oppilasasteissa.
Useissa WT-kouluissa harjoitellaan erillisenä lajina myös escrimaa. Lajit ovat hyvin pitkään olleet organisatorisesti naimisissa, levinneet yhdessä ja vaikuttaneet toisiinsa. Shaolinilla ei harjoitella tätä Escrima Conceptsia vaan kahta muuta escrima-tyyliä.
1.12.2006 » 0:00
